Loading...
Ravunkasvatus 2017-04-25T20:14:03+00:00

Ravun elinkaari

Parittelu

Ravut aloittavat parittelun veden lämpötilan laskiessa alle kymmenen asteen. Urosrapu laskee sperman naarasravun vatsalle, ja vuorokauden kuluessa naaras erittää liman vatsansa ja pyrstönsä alle. Lima suojaa pyrstön alle laskeutuvia mätijyviä, jotka hedelmöittyvät joutuessaan kosketuksiin sperman kanssa.

Syksyllä ennen vesien jäätymistä emoravut mäteineen kerätään sisätiloihin.

Mädin haudonta haudontakoneella

Emot kantavat mätijyviä pyrstönsä alla talven. Vesi pidetään niin viileänä (2–4-asteisena), että mädin kehityksessä ei pääse tapahtumaan suurta muutosta.

Maalis–huhtikuussa mäti nypitään pinseteillä emojen pyrstöjen alta. Yhden emon pyrstön alla on 100–300 mätijyvästä. Jokaisen emon mäti siirretään omaan haudontakuppiinsa haudontakoneeseen keinumaan.

Haudontakone on jatkuvassa liikkeessä 8–10 viikkoa. Aluksi veden lämpötilaa nostetaan asteella päivittäin. Lämpötilan noustessa kahdeksaan asteeseen mäti alkaa kehittyä.

Kuoriutuminen

Poikaset kuoriutuvat ensimmäisen kerran, kun 10-asteinen vesi on hautonut mätiä sata päivää. Lämpötila voi olla korkeampikin, jolloin haudonta-aika on luonnollisesti lyhyempi.

Noin kymmenen päivän kuluttua poikaset kuoriutuvat uudelleen. Tässä vaiheessa ne ovat jo ravun näköisiä, mutta kooltaan vain 2–3 millin mittaisia.

Rapu syö oman kuorensa. Tämä ravinto riittää pienelle poikaselle kahdeksi päiväksi. Näiden kahden päivän aikana ravut täytyy siirtää joko ulkoaltaisiin tai sisälle lisäkasvatusaltaaseen. Sisälle jääviä rapuja ruokitaan poikasrehulla, ulkoaltaissa ne etsivät jo itse ravintonsa.

Ensimmäinen kesä

Ravut voi siirtää ulkoaltaisiin vesien lämmettyä yli kymmenen asteen. Ensimmäisen kesän aikana rapu kasvaa nopeasti. Se vaihtaa kuoren 6–7 kertaa, ja on loppukesästä 3–5 sentin mittainen. Ruokinta on melko niukkaa.

Osa poikasista myydään ensimmäisen kesän jälkeen istutusravuiksi kalastuskunnille tai ravunviljelijöille.

Valmis ruokarapu

Seuraavien kesien aikana rapuja ruokitaan säännöllisesti kasviksilla, perunalla, viljalla ja kalalla. Rapu vaihtaa itselleen suuremman kuoren 2–3 kertaa kesässä. Toisen kesän jälkeen noin 6–9 sentin mittainen rapu saattaa olla jo sukukypsä. Hyvissä olosuhteissa vauhdikkaimmin kasvaneet (vähintään 11 cm) ravut kelpaavat ruokapöytään jo kolmannen kesän jälkeen, yleensä kuitenkin vasta neljävuotiaina. Lammikoissa ravut saattavat elää peräti kymmenvuotiaksi ja kasvaa jopa 18-senttisiksi.

Lammikko-
kasvatus

Ravun lammikkoviljely

Lammikkoviljely on ravun kasvattamista luonnon oloissa. Luonnonravintolammikot voivat olla luonnonmukaisessa tilassa olevia altaita tai vedestä täysin tyhjennettäviä tehoviljelyaltaita. Ravut istutetaan lammikoihin poikasena, ja ne kasvavat niissä ruokarapumittaan asti. Lammikkokasvatuksessa on tärkeätä seurata veden kierrätystä ja laatua, ravun lisäruokintaa ja kannan tiheyttä.

Luonnonmukaiset altaat

Luonnonmukaiset altaat ovat täysin luonnontilassa. Altaisiin on lisätty piilopaikkoja esimerkiksi kivilouheella ja kivillä. Ravun ollessa ruokarapumitoissa pyynti tapahtuu merroilla. Allasta ei koskaan saada täysin tyhjäksi, joten altaaseen jäävän rapumäärän arvioiminen on mahdotonta. Tällöin rapukannan kehittyminen ylitiheäksi on mahdollista. Ylitiheä rapukanta aiheuttaa helposti kääpiöitymistä, eli rapu ei kasva tarpeeksi suureksi.

Tehoviljely luonnonravintolammikossa

Täysin tyhjennettävissä altaissa voidaan harjoittaa niin sanottua tehoviljelyä. Kasvatus tapahtuu yksi ikäluokka kerrallaan. Prosessi poikasesta ruokaravuksi kestää kolmesta viiteen vuotta. Ravun ollessa ruokarapumitoissa allas tyhjennetään ja kaikki ravut kerätään pois. Täysin tyhjennettävien altaiden piilopaikkojen pitää olla irrallisia ja helposti siirreltäviä. Tällöin rapujen löytäminen tyhjennysvaiheessa helpottuu. Tyhjennyksen jälkeen lammikkoon istutetaan uusi rapuerä.

Tehoviljelyssä kasvu on tehokasta ja suhteellinen kappalemäärä (rapua/m²) on suurempi. Altaan rapukannan tiheys on paremmin hallittavissa.

Koivulahdessa rapuja viljellään ja kasvatetaan sekä luonnonmukaisissa altaissa että tehoviljelyaltaissa. Molemmat kasvatusmuodot on todettu hyviksi.